Vapaan lähdekoodin ohjelmistojen taloudellisesti kannattava kehittäminen on suuri haaste tämän päivän ohjelmistomarkkinoilla. Perinteisesti ohjelmistoyritykset ovat tuottaneet voittoa myymällä suljetun lähdekoodin ohjelmiston lisenssejä tai niitä hyödyntäviä tuotteita. Avoimen ohjelmiston kaupallistamisessa tulot täytyy kerätä muita väyliä, esimerkiksi tuotteeseen liittyvien palveluiden kautta.
Liiketoiminta
Huolimatta avoimen ohjelmiston kaupallistamiseen liittyvistä haasteista se nähdään suorana haastajana alan perinteisille menetelmille. Monet menestyvät ohjelmistoalan yritykset (esimerkiksi IBM ja Google) panostavat avoimen ohjelmiston kehitykseen tavoittelematta suoria voittoja. Motivaatio voi olla kriittisen järjestelmän (esimerkiksi Linux) kehittäminen, kilpailijan monopoliaseman heikentäminen, käyttäjäkunnan kerryttäminen tai teknologiseen arvoketjuun osallistuminen.
Nämä eivät kuitenkaan välttämättä ole houkuttelevia motiiveja ohjelmistoalan uusille ja pienikokoisille tulokkaille, sillä heidän kasvunsa on usein yksittäisten innovaatioiden ja niitä suojaavien immateriaalioikeuksien varassa. Avoin ohjelmisto voi kuitenkin tehdä uuden yrityksen tuotteesta houkuttelevamman, sillä sen käyttäjät voivat itse jatkokehittää ja ylläpitää ohjelmistoa, vaikka yritys itse lopettaisikin toimintansa. Tämä vähentää asiakkaan riskiä.
Suositut liiketoimintamallit
Huomattavimpia avoimen ohjelmiston liiketoimintamalleja ovat “dual licensing”, “software as a service”, “freemium”, lahjoituspohjainen rahoitus ja joukkorahoitus. Kaikki edellämainitut liiketoimintamallit pyrkivät valjastamaan suuren ja kansainvälisen avoimen ohjelmiston yhteisön kestävän liiketoiminnan rakentamiseksi.
Dual licensing -mallissa ohjelmistoa tarjotaan paitsi avoimen lähdekoodin lisenssin niin myös erillisen proprietaarisen lisenssin alla. Omistusohjelmistoa voidaan myydä avoimen ohjelmiston kehityksen rahoittamiseksi. Ilmaisen, avoimen lähdekoodin ohjelmiston avulla on helppo houkutella käyttäjiä, jotka tutustumisvaiheen jälkeen siirtyvät helpommin maksaviksi asiakkaiksi.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja voidaan myydä myös palveluna tarjoamalla käyttäjille jäsenyyksiä yrityksen palvelimilla pyörivään ohjelmistoon. Sen sijaan freemium-mallissa ohjelmiston käyttäjät saavat ilmaiseksi käyttöönsä pelkistetyn avoimen lähdekoodin version ohjelmasta, mutta he joutuvat maksamaan proprietaarisista ominaisuuksista tai virtuaalihyödykkeistä. Osa kehitetystä ohjelmistosta on siis jonkinlaisen maksumuurin (paywall) takana.
Fluidy
Valinta kehittää avointa ohjelmistoa vaikuttaisi merkittävällä tavalla yrityksemme kykyyn kasvaa ja ylläpitää kilpailuetua. Olemme jo aiemmissa kilpailututkimuksissamme huomanneet, ettei pinta-aaltojen häiriöitä poistavan teknologian saralla ole tällä hetkellä juuri lainkaan toimijoita. Mielestämme tämä kaupallisen toiminnan tyhjiö tarjoaa hyvät puitteet avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon onnistuneelle rakentamiselle.
Mikäli alalle kuitenkin ilmestyisi omistusohjelmistoa tarjoavia kilpailijoita, olisi heillä hyvät edellytykset kilpailla avoimen lähdekoodin teknologiamme kanssa. He voisivat helposti rakentaa tärkeimpien keksintöjemme päälle kehittyneempää ohjelmistoa, jonka kriittisimmät ominaisuudet he sitten suojaisivat patenteilla. Epäilemme kuitenkin, ettei kilpailevaan toimintaan ryhtyminen näin pienillä markkinoilla olisi kannattavaa. Mikäli teknologian kysyntä kuitenkin osoittautuisi odotettua suuremmaksi tai tarve kehittyneemmille algoritmeille olisi ilmeinen, voisimme aina muuttaa liiketoimintamalliamme tilanteeseen paremmin sopivaksi. Ilmainen ja avoin ohjelmisto onkin erinomainen tapa houkutella erilaisia asiakasryhmiä ja kartoittaa teknologian kysyntää.
Teknologiallemme sopivimmat liiketoimintamallit ovat erilaiset freemium-mallit ja software as a service. Freemium-malleissa olisi mielekästä pitää tuotteemme teknologinen ydin avoimena, ja siten muiden osapuolien laajennettavissa, mutta tarjota avointa teknologiaa hyödyntäviä helppokäyttöisiä lisäosia tai kehittyneitä rajapintoja asiakkaille maksua vastaan.
Teknologiaan kohdistuva suhteellisen pieni kysyntä, vähäinen tietämyksemme markkinoista ja tämänhetkisten resurssiemme puutteellisuus kannustavat hyödyntämään avoimen ohjelmiston liiketoimintamalleja. Siten pystyisimme hyödyntämään avoimen ohjelmistokehityksen yhteisön resursseja ja kehittämään ohjelmistomme ydintä tarvittaessa hyvinkin kustannustehokkaasti. Ottaen huomioon, ettemme suunnittele jo olemassa olevan teknologian jatkokehittämistä tai kokonaan uusien innovaatioiden kaupallistamista, ei avoimiin ohjelmistoihin liittyvä yhtiösalaisuuksien käytännöllinen puute ole meille kriittinen ongelma.
Avoimen lähdekoodin teknologinen ydin yhdistettynä sitä hyödyntäviin maksullisiin applikaatioihin, lisäosiin ja palveluihin voisi olla tilanteeseemme sopivin liiketoimintamalli. Teknologisen ytimen kehitystä voisi tarvittaessa rahoittaa joukkorahoituksella tai yhteistyöllä alalla toimivien organisaatioiden, kuten tutkimusryhmien, kanssa.
Lähteet
1. Business models for open-source software https://en.wikipedia.org/wiki/Business_models_for_open-source_software#cite_note-67 [1 Nov 2016]
2. Mann R. (2006), Commercializing open source software: do property right still matter?, Harvard Journal of Law & Technology, Volume 20, Available: http://jolt.law.harvard.edu/articles/pdf/v20/20HarvJLTech001.pdf [1 Nov 2016]
3. Sommerville, I. (2016) Software Engineering, 10th edition, Edinburgh Gate: Pearson Education Limited
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti